MIKKO WALTARI
Synnyin Turussa 1966. Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni keskustan alueella. Sain ylioppilastodistukseni 1986 Puolalanmäen Yhteislyseosta. Vietin työurastani 20 vuotta markkinoiden suomalaisia rakennusmateriaaleja Venäjällä, Baltiassa ja Ukrainassa.
Lopulta väsyin jatkuvaan matkusteluun ja myyntitavoitteiden saavuttamiseen. Halusin muuttaa elämäni mielekkäämmäksi. 2011 pääsin opiskelemaan valokuvataidetta Vilnan Taideakatemiaan. 45-vuotiaana näin radikaali elämänmuutos tuntui paitsi pelottavalta, myös helpottavalta. Koin opintojen sisällön mielekkääksi joten maisterin lopputyöni valmistui aikataulun mukaisesti 2017. Koska koti-ikäväni kasvoi vuodesta toiseen, päätin lopulta palata takaisin Turkuun 2019.
Äidinkieleni on suomi, ja puhun sujuvasti englantia. Osaan myös välttävästi venäjää ja liettuaa, ja olen alkanut opetella ukrainaa.
Olen Turun kaupungin vammaisneuvoston, Turun Kehitysvammaisten Tukiyhdistyksen hallituksen ja Turun Vasemmiston kunnallistoimikunnan jäsen. Valokuvakeskus Perin hallituksessa toimin 2020-2024.
TEEMAT
Kehitysvammaisen lapsen isänä ja henkilökohtaisena avustajana työskenneltyäni ymmärrän vammaisten asemaa ja heille kuuluvia oikeuksiaan. Oman työuupumukseni aiheuttamasta lamaannuksesta selviytyminen erikoissairaanhoidon, kulttuurin ja ympäristön tuella on arvokas lisä perspektiiviini.
Hyvinvointialue-mallia valmisteltiin pitkään ja hartaasti. Alueiden käynnistäminen, uudelleenorganisointi, on yhä kesken. Uudistus koskee meitä kaikkia sekä Turun kaupungin hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimien sekä VARHA:n terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja pelastuspalveluiden käyttäjinä. Alueiden toimintaa ja vammaisten oikeuksia määrittelevät lait on säädetty eduskunnassa. Vammaislakiin on sisällytetty myös palvelujen tarpeen subjektiivinen tarveharkinta. Haasteena on valvoa lakien toteutumista ja palveluiden laatua nykyisessä toimintaympäristössä. Muutokset on toteutettava rahoituksen sallimissa rajoissa sekä mahdollisimman tasavertaisesti että tehokkaasti. Perusterveydenhuollon kapasiteetin kasvattamiseksi on yksityinen terveydenhoidon sijaan etsittävä ennakkoluulottomasti uusia ratkaisuja. Yrittäjäsopimuksella toimiva omalääkäri on yksi kokeilun arvoinen esimerkki. Hyödyllistä olisi myös kehittää Turun kaupungin sekä hyvinvointialueen yhteistyötä ongelmien ennaltaehkäisyn ja terveyden ylläpidon suhteen.
Turun AMK kouluttaa sekä terveydenhoidon että kulttuurin ammattilaisia kulttuurihyvinvoinnin (YAMK) tuottamiseen. Useiden tutkimusten mukaan kulttuurihyvinvointi vähentää terveydenhuollon kuormitusta nopeuttamalla toipumista ja hyvinvointia lisäämällä. Kulttuurihyvinvointi tarjoaa myös toimeentuloa sitä tuottaville paikallisille alan ammattilaisille.
Kaupunkiympäristö on osa hyvinvointiamme. Kaupungin keskustan, lähiöiden ja uusien asuinalueiden on oltava kotoisia, virikkeellisiä ja turvallisia. Rakentamisen suunnittelua ja toteutusta on ohjattava oikeaan suuntaan sovitun budjetin rajoissa. Viihtyisään ympäristöön kuuluu myös kohtuuhintainen, toimiva joukkoliikenne joka mahdollistaa palvelujen ja aktiviteettien paremman saavutettavuuden. Paljon puhuttava Fölin uusi runkolinjasto, raitiovaunu, lähijuna ja tunnin juna ovat osa toistaiseksi epäselvää kokonaiskuvaa. Niihin ei siksi voi muodostaa selkeää kantaa.
Olemme vastaanottaneet suuren määrän Ukrainalaisia joista monet ovat päättäneet jäädä Suomeen. Sodan jatkuessa ja suojelua tarvitsevien määrän kasvaessa meidän on luotava heille parempia mahdollisuuksia integroitua yhteiskuntaamme. Meidän on ymmärrettävä heidän tarvettaan vaalia identiteettiään tukemalla ukrainalaista kulttuuria ja nuoremman sukupolven kielitaidon säilymistä. On myös etsittävä uusia keinoja usein arvokkaan ammatillisen ja akateemisen tietotaidon hyödyntämiseksi sekä kannustettava heitä yrittäjyyteen. Mielenterveydellisten palvelujen saavutettavuutta niitä tarvitseville on helpotettava. Puhun nyt minulle läheiseksi muodostuneesta ukrainalaisten yhteisöstä, mutta lienee sanomattakin selvää että samat asiat koskettavat kaikkia maahanmuuttajia. Kulttuurien monimuotoisuus on rikkaus jota ei pidä väheksyä.
Elämme nopean muutoksen aikaa. Siksi on mahdotonta luetella yksittäisiä toimia minulle tärkeiden asioiden edistämiseksi. Tärkeintä on painopisteiden muuttamisen ja päätöksenteon ketteryys, agiliteetti. Parhaan mahdollisen päätöksen varmistamiseksi emme saa takertua jääräpäisesti nykyisiin käsityksiimme.
Turvallisuus on hyvän elämän perusta. Väestön resilienssi tuleviin haasteisiin riippuu tasa-arvoisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja hyvinvoinnista. Yhdessä olemme enemmän. Vaikka turvallisuuden vaalimiseksi on toisinaan tehtävä kipeitäkin leikkauksia, ne on kohdennettava huolella. Palveluja ja etuuksia ei saa karsia ensimmäiseksi kaikkein haavoittumammilta. Kaveria ei jätetä!
KAIKKIEN SYDÄN KUULUU VASEMMALLE.
vammaisten oikeudet — kulttuurihyvinvointi — perusterveydenhuolto — kaupunkiympäristö — ukrainalaiset